perjantai 21. marraskuuta 2014

Miukkiksen tarina

Miukkiksen kuulumisia on pitänyt kirjoitella jo hyvän aikaa, syy viivästykseen ja pieneen taukoon löytyy kuvasta:
Wohveli ihmettelee, että mikäs tämä on?

Miukkis sai kodin Turusta 2.11 ja sen kunniaksi ajattelin jakaa teille Miukkiksen alkukuukausista pientä tarinaa Miukkiksen loukuttajan Sinikan kertomana:

Miukkis vielä meillä ollessaan.

Ruokin Miukkista ja sen siskoa ja äiti-Roosaa koko kesän ja näin ne pennut noin 2 kk:n
ikäisistä 4 kk:n ikään kunnes loukutin kissat. Pentuja syntyi 4 kpl naapurin navetan alle ja naapuri pyydysti niistä kaksi. Roosa toi loput kaksi meidän latoon turvaan ja
ruokittavaksi.

En olisi tiennyt pennuista mitään, mutta kun naapuri kävi kyselemässä kadonnutta hoitokissaansa niin jäin illalla kurkkimaan navetan ovesta kuka niitä ruokia syö kun ruokaa meni paljon eikä yksi kissa millään syö kaikkea? Ei näkynyt naapurin kissaa vaan ensin tuli emo syömään ja sitten Miukkis ja sitten kirjava pikku-sisko.

Se oli onnellinen kissaperhe ja viettivät pitkän kuuman kesän ladossa ja navetan takana ja leikkivät iltaisin ja öisin niin että heinät pöllysi, virikkeitä oli ja vanha sohva oli mieleinen hyppimis- ja leikkimispaikka. Kaikki uusi käytiin heti tutkimassa ja tassun jälkiä oli joka paikassa. Roosa opetti siistiksi ja kaikki peiteltiin niin ettei pissa tuoksunut tms. Kerran Roosa pyydysti ja toi ruuaksi käärmeen.

Naapuri viljelee peltojamme ja heinän paalauksesta jäi heinää yli ja
haravoin ne ja kärräsin latoon hiki päässä kissojen iloksi. Aamuun mennessä oli heinät pantu matalaksi kun oli kivaa hyppiä heinäkasan päältä alas ja ylös.”

Miukkiksella on siis ollut hyvä olot ulkosallakin, mutta mahtavaa että Sinikka huolehti kissaperheestä ja otti ne kesyyntymään ja turvaan ennen pakkasia. Roosa sai kodin Sinikalta ja Miukkiksen sisko Mollis pääsi myös omaan kotiin.

Miukkis on kuulemani mukaan sopeutunut hyvin uuteen kotiinsa, siellä nukutaan isäntäväen kanssa ja otetaan pesuja vastaan kissakaverilta. Leikkikin on maittanut, yksi vinkuhiiri on kuulemma jo leikitty puhki ja tilalle Miukkis saikin koirien vinkupossun!

Meidän ensikotimme pitää nyt pienen breikin hoitokissoista. Annamme omien kissojemme tottua rauhassa kaksijalkaiseen tulokkaaseen ja kun arki tästä lähtee niiden kesken pyörimään sujuvasti niin jatketaan taas tätä puuhailua hoidokkien parissa :)

4 kommenttia:

  1. Kiitos kun kerroit Miukkiksen elämästä ja kiitos työstäsi kisujen kanssa.
    Onnea vauvan hoitoon.

    VastaaPoista
  2. Tämä onnellisesti päättynyt kissatarina kannustakoon meitä itse kutakin huolehtimaan kodittomista, kuten Sinikan esimerkki osoittaa. Toivotaan että tämänkin tapauksen myötä KiSu:n tunnettavuus lisääntyy. Nämä blogit ja some tuovat tätä tärkeätä työtä esille, ja arkea mitä kissakodeissa on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinikan kaltaisia ihmisiä tarvitaan! :)

      Poista