torstai 4. syyskuuta 2014

Sinikin kuulumiset ja uusi koti!

Heipsis taas ja hyvää syyskuun alkua! Mihin se aika rientääkään? Piti niin kovasti blogia päivitellä mutta jäikin sitten vähemmälle. Sinikki sopeutui ensikotiin hyvin ja tulee Nupun kanssa toimeen mainosti. Yhtäkään tappelua ei ole kissojen välillä ollut ja sepä onkin ollut helpotus. On juuri 12-vuotta täyttänyt Nuppukin saanut tarvitsemaansa liikuntaa kun vetävät rallia ympäri asuntoa niin että matot ovat rullalla.

Sinikillä todettiin eläinlääkärissä flunssa ja korvahiiva, joihin liittyi antibioottikuuri ja vähän ikävämpi korvatippakuuri. Totesin lähes kahden viikon eristyksen helpommaksi vaihtoehdoksi lääkekuurien ajaksi kuin ikuisen jahtaamisen, mistä olisi jäänyt niin Sinikille kuin minullekkin traumat.

Nyt terve nuori kissa, Sinikillä on painoa kepeät 2.57kg ja käsittelykin onnistuu jo hyvin, vaikka tassuihin koskemisesta Sinikki ei vieläkään pidä ja sylissä pysyy ehkä korkeintaan minuutin jos on ihan pakko. Rapsut kyllä kelpaa, eikä tyttönen enää kavahtele kun silitetään.

Sinikki on tervehdyttyään riehaantunut leikkimään oikein todenteolla ja kun hampaatkin hoidettiin kuntoon (viisi otettiin pois kokonaan) on syöminenkin helpottunut. Sinikin ohut turkki muuttui oikean ruokavalion ja sairauksien pois hoidon myötä nopeasti koiran karkeasta terveen pehmeäksi. Kala ja makkara ovat herkkua mutta maidosta (laktoositon&rasvaton) ei välitä kun taas Nuppu ei syö niitä mutta maito kelpaa; jokainen kissa on oma yksilönsä ihan niin kuin ihmisetkin.

Sinikin lempi puuhaa on ikkunasta ulos katselu, pallojen jahtaminen, nokostelu ja kuittien repiminen. Oikeastaan kaikki mitä on pöydällä on kiva tipautella alas, varsinkin paperit ja kuitit joita on kiva järsiä ja jättää niiden palasia ympäri keittiötä; niillä on sitten mukava palata leikkimään kun on tylsää.


Viisikymmentä päivää siinä meni mutta vihdoin Sinikki hyppäsi divaanille jalkojen viereen ja meinasi itku tirahtaa onnesta kun kärsivällisyys ja hoiva tuotti niin nopeasti tulosta; olisihan voinut mennä huomattavasti pidempäänkin. Nyt tulee maanantaina tasan kaksi kuukautta täyteen Sinikin saapumisesta, ja siihen se sitten päättyykin, sillä Sinikillä on koti! Uusi emäntä noutaa Sinikin alkuviikosta ja tyttönen pääsee totuttelemaan uuteen loppuelämän kotiinsa ja ihmiseensä. Loppuun liitän vielä suloisen kuva kokoelman Sinikin viimeiseltä kuulta ensikodissa.


2 kommenttia:

  1. Onnea Sinikille ihkaomaan kotiin ♥

    VastaaPoista
  2. Voi kun tekisi mieli silittää, kauniskaunis Sinikki!

    VastaaPoista